Tätä levyä odotin innolla, koska mielestäni The Darkness on ollut yksi raikkaimpia rockmusiikkia soittavia yhtyeitä miesmuistiin. Tinkimätöntä asennetta, hauskoja popreferenssejä, upea tyyli ja ennen kaikkea laulajan ääni, joka on ajoittain sangen korkea.
Kun viimein sain tämän levyn käsiini, tajusin virheeni: Pimeys ei olekaan The Darkness! Olinkin hieman hölmösti kuvitellut, että yhtye olisi tehnyt suuren kulttuuriteon ja post-taiteellisesti alkanut esittää menevää nykyjytäänsä suomeksi. Hetken mietittyäni ymmärsin, että moinen tempaus olisi merkinnyt varmaa taloudellista itsemurhaa yhtyeelle, joka esiintyi Lady Gagan lämmittelyaktina. The Darkness -yhtyekin on ehtinyt melkoisesti muuttua, jos Wikipedia-sivuunsa on luottaminen.
Kirjoittajalla ei ole (ainakaan vielä) mitään yhteyksiä Pimeys-yhtyeeseen, The Darkness -yhtyeeseen tai Lady Gagaan. Eikä Au Pair-yhtyeeseen. (Toim.huom. Arvostelun julkaisun jälkeen arvioinut osapuoli tutki tarkemmin arvioidun albumin rakentaneen yhtyeen tietoja ja totesi olleensa 2000-luvun alkupuolella tekemisissä arvioidun albumin rakentaneen yhtyeen kitaristi-laulaja Pekka Nisun kanssa sekä verkkopohjaisissa keskusteluissa että bakkanaalimaisia piirteitä saaneissa festivaali-iloitteluissa Seinäjoella. Pahoittelemme virhettämme.)
3/5
3/5 tähteä 